Haloo Espanja, mitä kuuluu?

Kolmen kuukauden vaihto lähenee loppuaan, mutta vielä ehditte kirjoitella sieltä kuulumisia arkisista asioista kuten koulusta (yllättävää!), espanjalaisten tavasta valmistautua jouluun, reissuista jne.

Kirjoitelkaahan ihan loppuun asti. Siitä espanjalaisesta joulusta ja muusta siihen liittyvästä olisi mukava nähdä kuvia blogissamme, joka on muuten suosiollaan yllättänyt!

Terveisiä täältä lumimaisemista!

Aino

De visita

Hei!

Olipa mahtavaa käydä katsomassa aina niin sydämellistä Víctoria perheineen ja tietenkin nähdä teitä rakkaat oppilaat! Meitä pidettiin kuin kukkia kämmenellä, kiitos siitä emännälle ja isännälle.

Laitan tähän pari kuvaa matkalta. Nyt kommentoinninkin pitäisi onnistua helposti.

Alumnas y profesores: Pirjo, Anni, Anniina, Mari, Reeta, Chon, Erja, Noora, Eeva, Víctor, Salla e Iina.

Palaveri koulun kirjastossa. Kaikki hyvin!

Las hermanas, Lucía y Eeva

Kaikkea hyvää teille vaihtarit Suomessa ja Espanjassa!

T. Erja

Heippa kaikille!

Paljon on taas ehtinyt tapahtua, koulussa ja muuallakin. Koulussa tuntuu toisinaan ettei millään ymmärrä, ja välillä onkin suuri kiusaus pelata hirsipuuta ja ristinollaa kun kielestä ei esimerkiksi Espanjan historian tunnilla ota oikein mitään selvää...

Koulupäivät meillä menee täällä sillä tavalla, että aamulla 08.15 alkaa ensimmäinen tunti. Kaikki tunnit kestää 60min, eikä välillä ole taukoja. 10.45 meillä on puolen tunnin tauko, jolloin kansa ryntää koulun kahvilaan ostamaan superhalpaa välipalaa, kuten patonkeja, suklaacroissanteja tms. Sitten 11.15 jatkuu taas tunnit. Ennen taukoa meillä on siis kolme tuntia koulua, ja tauon jälkeen myös kolme. Tosin meillä suomalaisilla on täällä hyppytunteja, eli päivät ei ole niin raskaita kuin muilla.

 Ehdottomasti hauskinta oli latinan tunnilla kun opeteltiin  suomen kielioppia, kun ei muistettu miten noi sijamuodot oikeen menee. Sitten kun oltiin ne loppujen lopuksi (internetistä tarkistamalla) saatu taululle, niin ne piti selittää espanjaksi, jonka jälkeen kääntää kreikan ja latinan kielelle. Eli aika monimutkaiseksi meni, ja taidettiin samalla hieman muuttaa suomen kielioppia, mutta ei kai se niin vakavaa ole, sillä kaikilla ainakin oli hauskaa! :)



Tässä on siis kuva valmiista taulusta, missä on nyt sitten suomea, espanjaa, kreikkaa ja latinaa, mahtaa äikänopet olla meistä ylpeitä... :)

Ja tosiaan, mehän ollaan täällä espanjankielisten äidinkielen tunnilla, eli vaikeaksi vetää. Ollaan tyttöjen kanssa huomattu että eniten espanjaa oppii ehkä latinan ja kreikan tunneilla, koska siellä verrataan aina espanjankieleen noita kahta muuta kieltä (joskus myös suomeen ja saksaan), joten tulee opiskeltua myös espanjan kielioppia samalla. Toki sanavarastoa kertyy paljon myös muilla tunneilla ja luokkakavereiden kanssa jutellessa.

Opettajat on täällä ymmärtäväisiä, aina jaksavat selittää erikseen meille mitä pitää tehdä, ja tekevät meille omia tehtäviä mitä voimme tehdä tunneilla kun asiat käyvät liian vaikeiksi kielen kannalta. Tunnetuin lausahduksemme täällä opettajille onkin että "tämähän olisi helppoa suomeksi, mutta espanjaksi vaikeaa".

Kokeitahan meidän ei täällä tarvitse tehdä (ainakaan samoja mitä muut oppilaat) ja suhteellisen vähän läksyjäkin joudumme tekemään. Toki teemme monia esitelmiä Suomesta tunneille ja kokeita korvaamme suurimmaksi osaksi myöhemmin palautettavilla kirjallisilla töillä.

Terveisiä kylmään Suomeen!

La vida en España

Hola Finlandia!

Terveisiä taas täältä Espanjan auringon alta. Ajattelin kirjoitella tänne näin aikani kuluksi hieman kuluneista viikoista.

Eilen tuli siis täyteen kokonaiset kaksi viikkoa! En voi sanoa varmaksi muiden puolesta, mutta minä ainakin olen nauttinut sydämeni pohjasta jokaisesta hetkestä. Ensimmäinen viikko meni pällistellessä, eikä oikein ymmärtänyt että täällä sitä nyt vihdoin ollaan. Koulua olemme varsinaisesti käyneet viime viikon alusta alkaen, ja tunnit ovat olleet tähän mennessä varsin mukavia. Itse olen tykästynyt kreikkaan ja latinaan, ja niiden opiskelu tuntuu mieluisalta. Minä, Anni, Eeva,Iina ja Reeta napotetaan tosin espanjaa äidinkielenä puhuvien kanssa samalla äidinkielen tunnilla, mikä herätti aluksi vähän ihmetystä.

Pozo Alcónin murre poceño tuotti varsinkin aluksi varsin suuria ongelmia. Tuntui kuin ihan normaalitkin asiat sanottaisiin tuhat kertaa vaikeammin.Esimerkiksi fraasit "donde vas" ja "como estas" vääntyvät muotoon "andevaa" ja "comettaa"! Paikalliset nuoretkaan eivät tunnu aina tajuavan että heidän espanjansa ei ole ainut oikea tapa puhua.

Kylänä Pozo Alcón on mielestäni hyvin miellyttävä paikka asua. Vaikka asukkaita on vain reilut 5000, kylä on todella tiivisti rakennettu ja vaikuttaa, että asukkaita olisi enemmän. Itse nautin eniten illoista,jolloin käymme kävelyllä paikallisen "äitini" kanssa. Kello seitsemän aikoihin koko paikka herää eloon uudella tavalla, sillä ihmiset tulevat ulos taloistaan ja tapaavat toisiaan kaduilla ja kaupoissa.

Kaiken kaikkiaan eläminen espanjassa tuntuu mahtavalta. Ihmiset ovat avoimempia, iloisempia ja osaavat nauttia pienistä asioista. Meidän ja varmasti monien muidenkin perheissä ruokailu on aina päivän kohokohtia. Aamulla syödään jotain pientä yhdessä, koulussa bocadilla kavereiden kanssa, kolmen aikoihin lounastetaan ja vietetään pari tuntia siestaa, jonka jälkeen vanhemmat palaavat töihin ja me teemme koulutehtäviä tai lähdemme ulos kavereiden kanssa. Illan kohokohta on la cena, illallinen, jonka valmistamme usein yhdessä äitini ja siskoni kanssa hieman ennen kello kymmentä. Täytyy muuten vielä kehua, että espanjalainen ruoka on taivaallista! Täällä syödään paljon kalaa, salaatteja ja mereneläviä (joita en koskaan Suomessa suostunut maistamaan, mutta jotka nyt kuuluvat suosikkeihini!).

Tässäpä siis oli pieni katsaus espanjalaiseen arkeen, ja paljon olisi vielä kerrottavaa, mutta on todella vaikea pukea kaikkea tätä sanoiksi. Toivottavasti nämä harvat kuvat kertovat enemmän kuin sanat!

Besos,

Anniina

Olipa kiva

kuulla ensi kokemuksia ja vaikutelmia Pozo Alcónista. Kaikki tuntuu sujuvan mallikkaasti - urheilukansa hurraa!

Seuraavalla kerralla varmaan kuulemme espanjalaisen koulun ja kodinkin arjesta.

Moni meistä vaihtaisi paikkaa kanssanne, varsinkin tällä viikolla, kun sade ropisee taukoamatta. No, joskus toiste.

Terveisiä teille kaikille seuraavaan kertaan!

Aino

Ensimmäiset päivät

Heippa ja lämpimat terveiset Espanjasta!

Tänne tulo sujui hyvin, matka meni rattoisasti niin lentokoneessa kuin bussissakin sitten Malagasta Pozo Alconiin. Iltasella mentiin heti nukkumaan,oli sen verran väsynyttä porukkaa, mutta heti seuraavana aamuna mentiin koululle tutustumaan klo 12. Kaikissa perheissa on otettu meidät ilolla vastaan ja oppilaat tuntuvat koulussakin olevan innoissaan meidän tulosta (joka puolelta kuuluu iloisia tervehdyksiä "HOLA FINLANDESES!"). Suomalaisia ja vaaleita kun ollaan niin erotutaan muusta joukosta melko selvästi...
Ekat päivät on siis sujunu ihan hyvin, mitä nyt jos vähän kommunikaatio-ongelmia, mutta loppujen lopuksi aika hyvin täällä näitä ihmisiä ymmärtää, vaikka välillä melkoista slangia puhuvatkin. Espanjantunteja ja liikuntaa on meillä vasta koulussa ollut, espanja on ollut melko vaikeaa, mutta koripallossa oltiin mestareita! Säät on suosineet, joka päivä pilvetön taivas ja lähes 30 astetta lämmintä. Paikalliset sanoo että pian tulee kylmä, joka siis tarkoittaa etta lämpötila laskee parilla asteella.
Tällä kertaa ei nyt ole kuvia mitä näyttää mutta myöhemmin kyllä varmasti niitäkin tulee! :)

Anni + muut tytöt

Pasatiempos españoles y finlándeses

Tasan kaksi viikkoa sitten espanjalaiset saapuivat, ja tänä aikana olemme ehtineet tehdä yhtä sun toista. Anni on käynyt Patrician, Bean ja Denissen kanssa Vuokatissa uimassa ja Kuopiossa shoppailemassa. Olemme myös koettaneet tutustuttaa espanjalaisia suomalaisiin ystäviimme, jotta jatko sujuisi leppoisasti meidän jättäessämme kylmän Suomen. Puolin ja toisin olemme kokkailleet perinteisiä ruokia ja nauttineet toistemme seurasta!

 Tortilla española

vasemmalta: Patricia, Beatriz ja Denisse. Taustalla haahuilee myös ystävämme Anni.

Hermanas españolas

Adíos!

Anniina y Anni